18.1.2013

Se tunne kun...

päivän siivoukset on tehty ja viikonloppu voi alkaa!!!

Vapaapäivät ovat ihania. Silloin ei ole aamulla kiire minnekään. Nukuttiin murukkelin kanssa kylki kylkeä vasten ilman herätyskellon soittoa ja vein hänet hoitoon vasta aamupalan ja leikkien jälkeen. Kummallista, että aamukiukuttelut ovat tipotiessään, kun kiire äidiltäkin on pois. Tässä sitä huomaa, miten kireä tunnelma aamuisin joskus on, kun vilkuilee kelloa, lapsi kieltäytyy kaikesta yhteistyöstä ja painekattilassa paine senkun kasvaa.

Tänä aamuna äidiltä vitsit ja nauru irtoilivat ihan eri lailla. Poitsu sai itse valita, haluaako mennä autolla vai pulkan kyydissä hoitoon. Tottakai me mentiin pulkalla. Vaikka pakkasta oli mittarissa -18c, oli hyvä ottaa pienet happihyppelyt. Aamu oli kaunis auringonpaisteineen ja valkea lumi sai kaiken näyttämään puhtaalta ja raikkaalta. Oli ihana jättää iloinen ja punaposkinen kulta hoitoon ja minä pääsin suunnittelemaan kotiaskareita myös punaisten poskien kaunistamana. Lämmin kahvikupponen ja eikun imuri heilumaan.

Pulkan jäljet lumessa, -18c kirkas talviaamu


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti